|
Päivitetty 14.09.2003, Päätoimittaja raottaa salaisuuden verhoa pääkirjoituksessaan. Tai sitten se on vain tavallinen verho, josta puuttuu tyystin kaikki salamyhkäisyys. Sen verhon rinnalla saattaa Sherlock Holmeskin pyöritellä päätään samaan aikaan kun Hercule Poirot raivostuu saamattomuuteensa tai sitten pääministeri Matti Vanhanenkin näyttää hupaisalta klovnilta värikkäässä sateenkaaripuvussaan. Kumpainenko tämä verho on? Sitä ei kukaan saata koskaan saada selville. Paitsi Paavo Nurmi.
Päivitetty 03.07.2003, urheilutoimituksen piileskely pallomeressä loppui ja he kävivät vohkimassa joltain suurelta uutistoimistolta mielenkiintoisia urheilusähkeitä. Kiitoksia kaksoisagentillemme, Anterolle (nimi muutettu).
Hurja päivitystahti saavuttaa kliimaksinsa, kun entuastinen Päätoimittaja päättää uudistaa kaiken, siivoajan harjanvartta myöten. Liam Lynchin "United States of Whatever" -nimisen kappaleen innoittamana, tai kenties kyseisen audiotaideteoksen aiheuttaman välinpitämättömyyden tuloksena hän näki tarpeelliseksi uudistaa sisällön jota ei ole, tai tarpeettomaksi kaikki vanhat jutut. Kesä lähestyy. Pistikö Päätoimittajaa siitepöllyssä oleva lentävä ja suriseva erotuomari? Vai onko kyseessä vain suuri huijaus? Ottakaa silmät käteen ja katsokaa. Tai menkää lääkäriin. Suorittamanne näköelinten poisto luultavasti vaatii sen.
Kaikki tämä, tai ei mitään edellämainittua 18.05.2003.
"Olet juuri saanut näytöllesi jälleen yhden turhanpäiväisen ja itseääntoistavan..."
Noilla suurilla sanoilla alkoi edellinen mainoslauseemme. Sen seurauksena saimme miljardeja lukijoita. Suosio nousi huippuunsa ennen kuin ehti edes pakata lisähappea tai varustautua kiipeilykengillä. Suuret ihmismassat teräksisten porttiemme ulkopuolella vaativat jatkuvasti lisää, enemmän, paremmin, äänekkäämmin, värikkäämmin sekä kahvia ja suklaakuorutettuja pikkuleipiä.
On aika vaihtaa suuntaa.
Emme aio enää olla tuottamatta sisällötöntä nettilehteä.
Nyt se vasta alkaa.
Tarttukaa tuolinne käsinojiin. Jos tuolissanne ei ole kyseisiä mukavuuksia, tarttukaa hetkeen ja hankkikaa ne.
Me kysymme miksi?
Te kysytte "Mitä miksi?", koska ette ymmärtäneet kysymystämme.
Ovatko kaikki ymmärtäneet?
Hyvä.
|
 |
|
Unknown Gem Type: tlx.bravenet.counter |
| |
|
Pääkirjoitus
Historian suurmiehet ovat voiton ja kunnian hetkellä aina pystyneet sanomaan jotain unohtumatonta. Esimerkkejä on turha luetella. Jokainen tuntee lauseet "Alea iacta est" eli "Arpa on heitetty ja "Veni, vidi, vici.", simppelisti "Tulin, näin, voitin." On turhaa edes toistaa mikä oli se Neil Armstrongin lausahdus, kun hän astui alas avaruusaluksesta kuun pinnalle. Unohtumattomia sanajonoja kaikki tyynni.
Mutta missä ovat ne arkipäivän sankarit, jotka lausuvat itsensä historian kirjoihin? Kuka meistä raskaan työn raatajista osaa voiton ja kunnian hetkellä sanoa mitään unohtumatonta. "Tänään vedetään perseet" lausahduksen alkuperästä ei ole tietoa, mutta voiton hetkellä se taitaa olla juuri se unohtumaton lause, jonka porukan viisain jäsen saa kajautettua ilmoille. Kansa hurraa. Tappion hetkellä sama henkilö ylittää itsensä ja toteaa runollisesti "Tänään vedetään perseet". Murtuneen väkijoukon mieliala kohenee kummasti.
Kumma kyllä, näitä lausahduksia ei seuraavana aamuna muista kukaan. Edellisen illan tapahtumat ovat muutenkin hämärän ja erinäisten eritteiden peitossa.
Heitän kysymyksen pohdittavaksi. Oliko historian suurmiehillä jo valmiiksi paperilapulle kirjoitettuna se unohtumaton lause, josta heidät nykyään tunnetaan? Näin uskon ainakin minä. Kuvitelkaa tilanne, jossa Neil Armstrong juuri ennen kuun kamaralle astumistaan huomaisi, että paperilappu jäikin toisen puvun taskuun. Paniikki. Miljardit ihmiset odottavat hengitystään pidättäen mitä ensimmäinen ihminen kuussa toteaa laskiessaan jalkansa kuun pinnalle. Hiljaisuuden rikkoo Neil Armstrongin rätisevä ääni, joka kajahtaa TV-vastaanottimissa ja radioissa ympäri maailman.
"Tänään vedetään perseet."
Päätoimittajan kierrätys 17.09.2003
|
|
|
|
|
